Corset, 2011

Due to a busy schedule and laziness I have made the decision the present my latest projects without full translation. Few people read the full commentary anyway, but may find the pictures interesting. I may be inspired to add a full translation later, but at the moment I don't want to keep the site flagging behind waiting for the English versions.
 
 This corset was made for my mother. She was fed up with back pains and wondered if a corset might help, so we decided to try. The corset looks somewhat victorian, but it doesn't reduce the waist very much but is rather more meant to support bust and help to keep a staight posture to prevent back pains.
 
 The corset consists of two layers of coutil and fashion fabric (with iron-on interlining). For the boning I used plastic cable ties, except at the bust seams which were so curved that they needed spiral bones.
 
 According to my mother the corset is very comfortable. She began by wearing it daily, but as her back got better after the first month she now wears it 3-4 days a week. I have to admit I was a bit sceptical at first if the corset would really cure back pains, but she assures me the change is remarkable, so I'm very happy to have been able to help her. And to all you sceptical corset haters who have only heard horrid tales of tight lacing: She is a doctor, so she should know what she is talking about :)




Äidilläni oli tapana kertoa vanhemmasta patologista, joka tiesi kertoa tarinoita "korsettimaksoista". Niiden pintaan oli kauniisti piirtynyt kylkiluiden painaumat. Näistä uhkakuvista huolimatta äiti lopulta kyllästyttyään selkä- ja niskakipuihin alkoi mietiskellä ääneen, tukisiko sellainen korsetti mahdollisesti selkää ja povea, ja ehtisinkö minä kenties joskus askarrella sellaisen.

Lopulta sainkin otettua itseäni niskasta kiinni ja aloitettua tämän projektin. Visiona oli nimenomaan korsetti, joka tukisi ja auttaisi pitämään ryhtiä enemmän kuin merkittävästi muokkaisi vartaloa. Haasteena oli saada siitä kestävä ja riittävän tukeva mutta silti kohtuullisen mukava.
Luuksi valitsin paksun nippusiteen. Kun kerrankin oli kyseessä vakavarainen asiakas tuntui vähän hassulta käyttää moista budjettiratkaisua, mutta toisaalta olen itse mieltynyt kovasti nippusiteen yhdistelmään jämäkkyyttä ja joustavuutta. Lisäksi käyttökorsettia tultaisiin myös pesemään usein, joten metalliosat olisi turvallisinta jättää minimiin. Etukiinnitykseksi valitsin kuitenkin varmasti pitävän metalliblansetin.

Kun nyt kerran asiakas maksoi, päätin ostaa kerrankin oikeaa coutilia, jonka tilasin Belle Modesten nettikaupasta. Ja kun nyt kerran postikulut piti maksaa, ostin samalla vähän reilusti. Se oli hyvä päätös, sillä päästyäni kerran kokeilemaan kartonkimaisen jämäkkää coutilia aion ehdottomasti käyttää sitä jatkossakin.

Päällyskangas, kermanvärinen puuvilladamasti oli löytö Eurokankaasta. Aika näyttää sen keston, mutta ainakin se tuntui mukavan tiiviiltä ja näyttää ihastuttavalta. Varmuuden vuoksi tuin sen kokonaan tukikankaalla.

Kaava perustuu aikanaan koulussa äidille piirtämääni puvun peruskaavaan. Koulumappeja selaamalla löytyi moniste aiheesta miten muuttaa puvun peruskaava korsetin kaavaksi, lähinnä poistamalla väljyyttä ja nostamalla hieman rinnan kohtaa. Arvelin tämän lyhemmäksi tieksi kuin alkaa säätää jotakin valmista kaavaa. Piirsin saumojen muodon korsettimaisempaan malliin ja lisäsin leikkaussaumoja tarpeen mukaan. Tähtäsin alkuun lähinnä jotenkuten toimivaan sovitusversioon, jota voisi sitten lähteä säätämään.

Iloiseksi yllätyksekseni sovitusversio näytti jo aika hyvältä. Poistin vain hieman väljyyttä sivusaumoista vyötäröltä ja lantiolta ja nostin yläreunaa hieman takaa. Lisäksi kaavoitin sivusauman tilalle sivukappaleen ja muutin sen muotoilun kappaleen reunoihin.

Kasasin coutil-kerroksen ja tikkasin luukujanauhat jotka olivat vinoon leikattua coutil-kaistaletta saumojen keskelle ommeljuovaan. Tikkasin vielä niiden ulkoreunatkin, niin että ne pysyisivät hyvin paikallaan varsinaisia luukujatikkauksia odotellessa.

Päällyskerroksen etummaisissa kappaleissa on mukava coutil-kerros blansetin kiinnitysrakenteen vuoksi. Sen puolestaan matkin suoraan Kaisan vanhasta korsetista. Ihka ensimmäinen blansetinkiinnitykseni sujui hyvällä koneella ja hyvillä materiaaleilla kohtuullisen sujuvasti, tosin muutama kohdistusharsinta etureunoissa olisi auttanut kummasti.

Saatuani blansetin kiinni ompelin takareunat pussiin ja aloin tikata luukujia. Saadakseni korsetista tarpeeksi jämäkän laitoin luut molemmin puolin saumoja. Kuten kuvista näkyy, etummaiset varsin kaarevat luukujat jäivät rinnan kohdalta vähän ryppyisiksi. Nuo saumat olivat muutenkin niin kaarevat ettei nippuside enää taipunut niihin nätisti, vaan jouduin vaihtamaan niihin spiraaliluut. Toisaalta koska äiti kuitenkin käyttää korsettia arkikäytössä, pieni kumartumisen salliva jousto edessä ei välttämättä ole huono juttu.

Tein korsetin reunustusnauhoja vaille valmiiksi sovitukseen. Ikäväksi yllätyksekseni se ei enää istunutkaan aivan niin hyvin kuin sovituksessa. Rinnan kohdan muotoilu ei ihan täysin toiminut, mikä kenties johtui siitä että kevyt sovitusversio oli antanut enemmän anteeksi, valmiin korsetin taas ollessa yläreunasta aavistuksen kireä. Äiti oli kuitenkin korsettiin todella tyytyväinen, joten en viitsinyt enää ruveta purkamaan sitä. Myös osa luukujista tuntui liian tiukoilta, joten ompelin ne uudestaan. Tässä kohtaa fiilis projektiin oli huomattavasti kärsinyt istuvuusfiaskon takia, mutta loppuunhan se täytyi tehdä kuitenkin. Siispä reunustin korsetin seuraavaa kyläilyreissua edeltävänä päivänä.


Istuvuusongelmat johtuivat tietenkin hätäisestä sovituksesta ja kokemattomuudesta, onhan tämä ensimmäinen kunnollinen rinnan yli ulottuva korsettini. Onneksi kuitenkin ensimmäisen viikon käytön  jälkeen korsetti oli muotoutunut paremmin, eikä sen raja enää näy niin pahasti vaatteiden alla. Tärkeintä toki on, että pienistä kosmeettisista muotoiluvirheistä huolimatta se tukee povea.

Lopulta siis projekti oli kohtuullisen onnistunut. Äiti on alkanut käyttää korsettia päivittäin ja ollut siihen hyvin tyytyväinen. Kuulemma korsetti on päällä todella mukava (kunhan sitä ei kiristä liikaa) ja on auttanut merkittävästi selkävaivoihin. Olin itsekin yllättynyt että siitä todella olisi niin paljon apua. Toisaalta, ehkäpä entisajan parjatuilla korseteilla oli myös hyvät puolensa, jos niitä ei vain nyörittänyt liian tiukalle. Tuntuu loogiselta, että aikana ennen hypertukevia rintaliivejä ja kuntosaleja monta lasta synnyttäneet ja imettäneet naiset saattoivat käyttää korsettia muistakin kuin kosmeettisista syistä.
Korsetti on kuvattu yksinään, ei istuvuusongelmien kätkemiseksi vaan koska äitini ei ymmärrettävästi halua esiintyä internetissä vaatteessa jota hän käyttää alusvaatteena.

Koska kyseessä on eräänlainen kokeilukappale, tulen seuraamaan miten se käytössä kestää ja muotoutuu, ja harkitsen sitten mahdollisia muutoksia seuraavaan versioon. Koska äiti on alkanut käyttää korsettia päivittäin, kakkosversion askartelu on ilman muuta ohjelmassa kroonisesti paisuvalla projektilistallani.