1700-luvun pukuharrastus aloitetaan yleensä jakku & hame-yhdistelmästä. Minä päädyin näiden kimppuun vasta erinäisten muiden kokeilujen jälkeen.

Jokin tällainen käytännöllinen asu oli ollut mielessäni jo jonkin aikaa, mutta varsinaisen alkusysäyksen se sai kun löysin punaisen, kaukaa katsoen etäisesti silkkistä muistuttavan päiväpeiton yhdeksällä eurolla. Olin jo 1700-luvun tutultani Elenalta kuullut suorastaan nerokkaan idean käyttää päiväpeittoa vanutikatun hameen aihiona: siinähän jo päällinen, vanu ja vuori valmiiksi yhteen harsittuna.

Päiväpeitto pyöri kaapissa vuoden päivät odottaen aikaa ja inspiraatiota. Googlailin tikkausmalleja ja pala kulmasta kulki laukussani mukana värimallina yläosan materiaaliin. Lopulta vastaani osui perfect match, tilkkutyöpuuvilla jonka printti oli täsmälleen oikean värinen ja varsin period-henkinen. Sekin jäi tietysti vielä joksikin aikaa kiireisempien hommien varjoon odottamaan vuoroaan.




Sitten visioimani asu sai täydellisen käyttökohteen: Viaporin joulumarkkinat. Asun värityshän tulisi olemaan kerrassaan jouluinen. Minulla oli tietysti kädet täynnä hommaa Joulubaalin orkesterin vaatteiden ja Jarnon uuden liivin kanssa, mutta toisaalta jos en tekisi tätä asua nyt se jäisi tekemättä taas ties kuinka pitkäksi aikaa. Ajatus tuntui turhauttavalta kuin kerran kaikki materiaalitkin olivat jo ompeluhuoneessa valmiina. Lisäksi olin juuri tehnyt Idalle jakun, joka valmistui melko äkkiä, joten eiköhän oma tulisi siinä jatkona samalla kaavalla. Päätin siis tehdä yksinkertaisesti äkkiä jotain uutta kivaa ilman perfektionistista stressaamista.

Aloitin hameesta. Visiot monimutkaisista tikkauskuvioista saivat jäädä kiireen vuoksi, voisihan niihin palata myöhemmin jos joskus ehtisi ja viitsisi. Käytin peiton koko leveyden (260cm) ja jätin helmaankin valmiin ei-kovin-siistin kanttauksen. Hameesta tuli niin ihanan muhkea, ettei alle tarvitse muuta kuin alushameen. Itseasiassa sitä voi käyttää myös jonkun muun alla pöyhistämässä helmoja.




Jakun kaavoituksessa käytin mallina "Costume Close Up"-kirjan ylisöpön jakun kaavaa, mutta muutin sen edestä umpinaiseksi. Etuhelman halkioiden tilalle laitoin neljännesympyrän kokoiset kiilat. Helman kellotus näytti paperilla melko hurjalta mutta valmiina hirveän söpöltä. Hihan kaavan tein ratsastuspukuni hihasta jonka muokkasin yhden kappaleet kyynärpäähihaksi. Olin alunperin suunnitellut jakkuun isoja kyynärpäämansetteja, mutta kankaan kuvio tuntui sopivan paremmin 1770-80-luvun jakkuun, joten seurasin kirjan mallia.

Koska kuvio oli niin pieni ja epäsäännöllinen leikkasin kankaan enempiä kohdistelematta, minkä lopputuloksena selässä kuvio toistuu epäkeskitetysti rinnakkaisena. Vuorin tein pellavasta, joka antoi ohuelle puuvillakankaalle juuri sopivasti jämäkkyyttä. Kasasin ja vuoritin jakun pussiin koneella ja etukiinnitykseksi upotin Idan jakun tapaan valmiin hakasnauhan, joka peittyi käsin kiinnitetyn vuorin alle.




Hihat ompelin kiinni valmiiksi vuoritettuina ja huolittelin pyöriön sauman vinokaitaleella. Lopuksi tikkasin kaikki reunat käsin ja vedin pääntietä vähän kasaan poimulangalla.

Asusta tuli oikein soma, ja se oli kerrassaan mainio nopea terapia- ja budjetintasausprojekti. Sain vielä loppujen lopuksi kaikki muutkin Joulubaali-deadlinen hommat ajoissa kunnialla valmiiksi, joten tämä pikku hairahdus ei ollut sittenkään lainkaan sopimaton. Sille on myös ollut myöhemmin paljon käyttöä helppona ja käytännöllisenä period-asuna.

Kuvausta varten innostuin vielä myöhemmin askartelemaan ylisöpön dormeuse-myssyn. Lisää siitä löytyy 1700-luvun päähineistä.



   
Kiitokset Seitsemisen kansallispuistolle ja Koveron perinnetilalle idyllisestä kuvauspaikasta!